Sotilaalliset oikeudet

Turkissa ei ole luvallista kuvata sotilaskohteita - kuten niin monessa muussakin maassa. Sotilaat ja etenkin kenraalit vaalivat henkeen ja vereen sanojensa mukaan Atatürkin muistoa ja Turkin kunniaa. Artiklan 301 mukaan jopa Atatürkiä ja nyky-Turkin valtiota herjaavat ajatukset ovat kelvollisia saattamaan sinut vakilan seinien sisään vähintäänkin kahdeksi vuodeksi. Mainittakoon tässä nyt tunnetuimpina artiklaa 301 vastaan rikkoneina kriminaaleina Orhan Pamuk (kirjallisuuden nobel 2008), Hrant Dink (radikaalitoimittaja, murhattu 2007), Leyla Zana (entinen kansanedustaja) ja Ahmet Kaya (muusikko, murhattu 2000). Leyla Zana valittiin turkkilaisesti demokraattisilla vaaleilla vuonna 1994 eduskuntaan. Hän ja neljä muuta kurdipoliitikkoa (Hatip Dicle, Selim Sadak ja Orhan Dogan) vannoivat poliitikkojen virkavalansavalansa kurdiksi. Tästä seurasi 15 vuoden vankeustuomio, vaikkakin Turkissa poliitikoilla on rikosoikeudellinen koskemattomuus, jonka mukaan poliitikko on tilivelvollinen rikkomuksistaan vasta poliittisen uran päätyttyä eduskunnassa mikäli kyseiset rikkomukset eivät ole vanhentuneet ennen tätä. Tosin yksi poliitikkojen luontaisetu on diplomaattipassi, jonka turvin voi vaikka muutta Englantiin ennen kuin poliittinen ura on päättynyt. Monesti artiklaa 301 vastaan rikkoneet vaikutusvaltaisemmat ihmiset, ketkä ovat välttyneet jotenkin tuomioltaan oikeusistuimessa, ovat tulleet murhatuksi. Näin kävi muun muassa edellä mainituille Hrant Dinkille ja Ahmet Kayalle. Mr. Dink oli armenialaisten oikeuksia puolustava toimittaja Agos-sanomalehdessä ja Mr. Kaya ensimmäinen tunnetumpi muusikko, kuka alkoi tuottamaan kurdiksi laulujansa ja joutui pakenemaan aina Pariisiin asti tullakseen silti murhatuksi. Hrant Dink murhattiin lehden toimituksen edessä İstanbulissa alaikäisen trabsonilaisen pojan toimesta. Murhan tutkinnan yhteydessä tuli esiin myös kytköksiä, jotka liittivät murhaajan muutamaan armeijan kenraaliin. (Mainittakoon, että mielipide ei tue Turkin virallista näkökantaa vaan kansan mielipidettä.)

Turkin nykyhistoriaan (Atatürkin jälkeiseen aikaan, alkaen 27.3.1923) mahtuu lukuisia sotilasvallankaappauksia ja poikkeustiloja ulkonaliikkumiskieltoineen. Mainittavimmat sotilaalliset vallankaappaukset (darbe) tapahtui vuosina 1960, 1971, 1980 ja 1997. Vallankaappaukset tapahtuivat armeijan toimesta syöstääkseen valtaapitävän hallituksen maan rakoon. Turkin politiikka ja armeija muodostavat yhdessä yhden valtaisen Pandoran lippaan. Suosittelen lämpimästi pysymään erossa tästä lippaasta, tuoreessa muistissammehan on vielä mitä kävikään subjektiiviselle "kurdi-tutkijalle" Kristiina Koivuselle, joka pääsi kurkkaamaan vain pienen pienestä raosta kyseiseen Pandoran lippaaseen; häneltä evättiin oikeus astua enää jalallaankaan Turkin maaperälle. Sotilasvallankaappauksien aikana maassa on vallinnut erittäin tiukka sotilaallinen kuri. Esimerkiksi sotilailla on ollut oikeus ampua kaikki liikkuva ulkonaliikkumiskiellon aikaan. Monesti tämä on johtanut kyläläisten lampaiden ja lehmien teurastukseen yöaikaan tai ihmisten katoamiseen jäljettömiin.

Sotilaallinen kuri ei ole vielä vetäytynyt historiaan Turkin sisäpolitiikasta. Viime vuonna tuli esiin tietoja, joiden mukaan armeija olisi ollut jälleen suunnittelemassa uutta "darbea". Atatürkin armeija vastustaa islamilististä AKP-puoluetta, joka on valtaapitävä puolue nyky-Turkissa. Nyt tämä lujasti varjeltu salaisuus uudesta vallankaappaussuunnittelusta on siirtynyt oikeussalin seinien suojaan. Syytettynä on niin nykyistä armeijan johtoa kuin jo eläköityneitä kenraalejakin. Tänään katsellessani Kanal-D:n seitsemän uutisia yhtenä Head linena oli, että on löydetty uusia todisteita uuteen vallankaappaukseen liittyen. Reippaasti provosoiva uutisankkuri oli kertonut uutistaan jo parin minuutin ajan, kunnes hän yllättäen pahoitellen sulki aiheen. "Özür dileriz. Olemme pahoillamme, mutta lopetamme aiheen käsittelyn tähän, jotta oikeusistuin saa työrauhan, siirrymme suoraan seuraavaan aiheeseen." Saanen kysäistä, että mikä ajaa suuren uutistoimiston vetämään kesken suoran pääuutislähetyksen yhden mehukkaimman juttunsa pois? Asiaa käsitellään suljettujen ovien takana, mutta ei se koskaan aiemminkaan ole estänyt uutistoimistoja kirjoittamasta asiasta. Tämä on erittäin arka aihe armeijalle, olisikohan mahdollista, että Mr. Korkea-arvoinen Kenraali olisi soittanut Kanal-D:n pääjohtajalle ja vaatinut uutisoinnin lopettamista?

Turkin politiikka on täynnä kieroilua ja kiristämistä. Jokatapauksessa nyt EU-jäsenyyspuheiden ja toimien myötä armeijan kaikkivoipaa valtaa on pyritty rajoittamaan. Mikäli Turkki liittyisi jonain päivänä EU:hun, armeijan tulisi luovuttaa vallanvalitikka vihdoin hallitukselle. Ja tätähän armeija ei halua. Jos tänään tapahtuisi vallankaappaus Turkissa armeijan toimesta, siihen soppaan ei mikään muu valtio sormiaan haluaisi työntää. USA:lla ei ole varaa tai mielenkiintoa tulla kiusaamaan liittolaistaan ja EU:lla ei loppupeleissä ole tarpeeksi intressejä asian suhteen. YK olisi todennäköisesti ainokainen, joka tulisi tekemään jotain, ja senkin liian myöhään, kun kaikki on jo ohi. Päivä päivältä Turkki vahvistaa asemaansa EU:n silmissä, ja päivä päivältä armeijan valta valuu pois. Huomenna voi olla jo liian myöhäistä suorittaa operaatio "Darbe". Turkki ei todellakaan ole vielä valmis EU:hun, mutta EU:llakaan ei ole varaa odottaa Turkkia loputtomiin. Jos tämä ei johda Turkin täysjäsenyyteen, niin sitten se vahvistaa Turkin erityisasemaa EU:ssa.

Oikeus on vain unelma jostain paremmasta. "Özür dileriz!"

Lähteet:
http://www.amnestyusa.org/amnestynow/leyla.html (kuva lainattu)
http://www.eurasianet.org/departments/insight/articles/eav012607.shtml (Hrant Dinkin murhasta)

Uutisherkkua Ankarasta

Tämän päivän (5.6.) uutisantia Kanal-D:n seitsemän uutisista:

Lähetyksessä oli juttu eräästä varkaasta Ankarassa. Varas oli onnistuneesti saanut saaliikseen tietokoneen monitorin murtautuessaan Turkin poliisin pääturvallisuuskeskukseen (Emniyet Genel Müdürlüğü). Varas oli viettänyt yhteensä viisi tuntia kameroilta piilossa jäämättä kiinni. Pidätys tapahtui vasta, kun poliisi pysäytti miehen kantelemassa monitoria viereiseltä kadulta yöllä kello 3.30. Tarkemmissa tarkasteluissa selvisi, että varas, Muharrem Yolcu kärsii mielisairaudesta. Turkin poliisin pääturvallisuuskeskus on Turkin hallitustuksen tietojen perusteella yksi koko Turkin turvallisimmista ja tarkimmin vartioiduista rakennuksista. Ei tällaista voi tapahtua kuin elokuvissa. Poliisi saa olla tyytyväinen, että tällä kertaa kyseessä oli vain vajaamielinen "harmiton" varas eikä esimerkiksi vasemmistolainen azeri tai terroristi-kurdi.

Teille arvoisat lukijat, ketkä ette tunne tarkemmin Turkin poliisin turvallisuuskäytäntöjä, voisin hieman kuvantaa tilannetta. Kuvitelkaa muurein ja piikkilangoin ympäröity rakennus, jonka alueella partioi tusinoittain poliiseja yötä päivää aseineen, jonka jok'ikistä kulkureittiä vartioidaan videokameroin, metallinpaljastimin ja turvallisuustarkkailijoin ja johon ei edes torakan pitäisi päästä livahtamaan salaa. Ja nyt lisätkää mielikuvaanne tästä kaikesta selviävä vajaamielinen murtovaras. Tästähän voisi tehdä jopa menestyvän action-leffan Hollywoodiin, pitänee informoida Renny Harlinia.

Lainatakseni Hürriyetiä: "Şaka değil gerçek!". Todellakin tämä ei ole vitsi.

Lähde:
http://www.haberturk.com/haber.asp?id=151239&cat=200&dt=2009/06/05

Eurooppaa vai Aasiaa?

Maantieteellisesti Turkki sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa. Tässä mielessä Turkki on ainutlaatuinen valtio maailmassa, kuten niin monessa muussakin mielessä. PituuttaTurkilta löytyy noin 1600km ja leveyttäkin noin 800km. Pinta-alaltaan se on hieman yli 2,5 kertaa Suomen pinta-ala. Naapurimaita ovat Bulgaria, Kreikka, Georgia, Azerbaidzan, Armenia, Iran, Irak ja Syyria. Turkin rantoja huuhtovat etelässä Välimeri, idässä Egeanmeri ja pohjoisessa Mustameri. Istanbulin lävitse virtaa Bosborinsalmen valtaisat vesimassat jakaen niin Istanbulin, kuin koko muun Turkinkin, kahteen osaan Avrupa yakası (Euroopan puoli) ja Anadolu yakası (Anatolian puoli).

Nyky-Turkin alueella on useita suuria vuoristoalueita. Anatolian vuoristoylänkö on näistä tunnetuin, sitä rajaavat Köroğlun (sokean poika), Itä-Mustanmeren ja Tauruksen (Toros dağları) vuoristot. Anatolia hallitsee koko keskistä Turkkia muodostaen Keski-Turkkiin suuren vierien ympäröimän ylänköalueen, jonka keski korkeus on noin 2000 metriä. Turkkilaisen historiankirjoituksen mukaan turkkilaissukuiset kansat ovat aina asuttaneet Anatolian vuoristoalueita. Anatoliasta itään mentäessä tulee vastaan lähes koko Itä-Turkin peittävä yhtenäinen vuoristoalue. Turkin korkein kohta, Ararat-vuori, sijaitsee Erzurumista vielä itään Doğubeyazitissa. Ararat on turkiksi Ağrı dağı eli "kipuvuori". Ararat-vuori on tullut tutuksi paikkana, johon Nooa (Nuh) törmäsi maailmanlaajuisen tulvan loputtua raamatullisena aikakautena. Araratilla on korkeutta 5165 metriä meren pinnasta ja sen huippua peittää ikijää. Ararat purkautu viimeksi 1800-luvulla.

Mutta onko Turkki sitten osa Eurooppaa vai osa Aasiaa? Euroopasta päin katseltuna Turkki on pelottava muslimi maa, sisältäen lähes 75 miljoonaa mahdollista terroristia, jotka Eurooppaan päästyään alkavat rikollisiksi, sosiaalipummeiksi tai mustan työvoiman kebabyrittäjiksi. Eli ei kiitos Turkille, etenkin Euroopan Unionin suhteen. Mutta toisaaltaan, eurooppaalaisethan vanhenevat, ja meillähän on jo työvoimapula käsillä. Nuoret eurooppalaiset eivät ole enää kiinnostuneita hanttihommista, kuten siivous, tehdastyö tai kassahommat. Niin ja onhan Turkki vauras maa lukuisine luonnonrikkauksineen. Ja Turkki on portti Aasiaan, kirjaimellisesti. Turkilla on suhteellisen hyvät kontaktit lähes kaikkien naapurialueen maiden kanssa. Turkki pärjää jopa Israelin, Iranin ja Irakin kanssa, toisin kuin USA ja EU. Nykyään EU:n politiikka pyrkii sopimuksin kaapimaan kermat pois Turkki-kakun päältä, mutta Turkki ei hyväksy sitä.

Turkista käsin katseltuna maailma näyttäytyy hyvin erillaisessa valaistuksessa. Turkkilaiset tarvitsevat moniin maihin viisumin, mukaanlukien kaikiin EU:hun kuuluviin maihin. Eurooppa on jotain, mikä on nähtävillä koko ajan siellä sun täällä, mutta johon ei ole lupa koskea. Päivittäin televisio suoltaa eurooppalaisia ja amerikkalaisia TV- sarjoja omine "eksoottisuuksineen". Vain riittävän hyvän työpaikan omaavat ja riittävän varakkaat turkkilaiset pääsevät käymään edes Euroopassa, jonka jälkeen he ovat vieläkin enemmän arvostettuja omassa yhteisössään. Eurooppaan pääsee ilman viisumia vain kolmea eri tietä pitkin; diplomaattipassilla, vihreällä passilla tai laittomasti. Diplomaattipassi löytyy diplomaattien lisäksi hallituksen jäsenistöltä, mafiapomoilta ja muutamalta lähinnä liikemieheltä, joilla on riittävästi varallisuutta ja hyvät suhteet päättäjiin. Vihreän passin saa ansioituessaan valtiolle työskennellessään, kuten esimerkiksi valtion omistamien koulujen opettajilla on oikeus anoa vihreätä passia kymmenen vuoden yhtenäisen työrupeaman jälkeen.

Turkista käsin hyvin monesti Eurooppa nähdään kultaisena. Eurooppa on kuin paratiisi; kaikilla on rahaa kuin roskaa, kauniit vaaleat puolialastomat naiset käyskentelevät kaduilla tarjoten ilmaiseksi antejaan, alkoholia, vapautta, valtaa ja mitä ikinä uskaltaakaan toivoa. Ja valitettavasti tätä mielikuvaa ruokitaan ahkeraan. Turkkilaisille on opetettu jo pitkään, että Eurooppaa saa katsoa, muttei koskea; Eurooppa ei ole heitä varten. Viime vuosina Turkki onkin jo alkanut kurkottelemaan Aasiaan ja islamilaiseen maailmaan. Pikku hiljaa Turkissakin EU:n vastaisuus nostaa jo päätään. Turkkilaiset eivät lue itseään aasialaisiksi, eikä eurooppalaisiksikaan, he ovat islamilaisia ja ennen kaikkea turkkilaisia. Mikäli Turkki hyväksyttäisiin jonain päivänä leikkimään samalle hiekkalaatikolle Euroopan Unionin kanssa, siintä syntyisi vain hiekkamyrsky. Kaksi suurta itsekeskeistä lasta ei mahdu samalle hiekkalaatikolle sekoittamatta toistensa leikkejä. EU pyrkii muuttamaan Turkkia tahtonsa mukaan, mutta muutos Turkissa, joka ei tule itse Turkin sisältä, on kuin yrittäisi maalata uimalelua vesiliukoisella maalilla; hyvä niin kauan kun vesilelu pysyy kuivalla maalla. Turkki tulee aina olemaan Turkki, edes EU ei pysty muokkaamaan sitä direktiiviviidakossa. Ja turkkilaiset tulevat aina olemaan turkkilaisia.


Liitteet:
http://www.turizm.net/turkey/info/geography.html (perustietoja Turkista)
http://www.ulkeler.net/vize2.htm (maat, jotka vaativat viisumin turkkilaisilta)

Turkin kartta

Arvoisat lukijani,
Tässä on teille erinomainen Turkin kartta. Tulevissa kirjoituksissani tulen käyttämään kaupunkien nimiä selvittämättä tarkempin niiden sijainteja. Kiinnostuksenne puitteissa voitte vaikkapa hurauttaa autollanne kyseiseen kaupunkiin tämän kartan avustuksella.

Mielekkäitä tutkimusretkiä!

Liite:

Turkin tiekartasto http://www.bli.gov.tr/dosyalar/harita.jpg (5Mb)

A niin kuin Alku

On maanantai 18 huhtikuuta ja blogikirjoitteluni alkaa virallisesti nyt. Pitänee kertoa teille arvoisat lukijat jokunen perustieto minusta, jotta tulevien riipustusten lukeminen ei olisi niin tukalaa. Lupaan kuitenkin olla vaivaamatta teitä myöhemmin turhalla jorinalla itsestäni.


Ulkona näen auringon paistavan keväisessä Suomen Turussa, puut vihertymässä ja linnut pesätouhuissaan. Kuitenkin varpaitani paleltaa ja mieleni tekee kauas pois. Olen suomalainen, jolla virtaa puoliksi suonissaan Karjalan veri. En ole vielä kovinkaan vanha, mutta elämänkokemusta minulta löytyy enemmän kuin monelta muulta saman ikäluokan ihmiseltä. Elämääni ovat värittäneet jatkuva räjähdysherkkä tilanne kotona, koulukiusaaminen, joka huipentui yläasteen totalitääriseen yksinäisyyteen suuressa koulussa, varhainen aikuistuminen ja vastuun ottaminen omasta elämästäni, matkustelut, lukuisat muutot niin kotimaassakin kuin ulkomaillakin, ja rakkaustarina Kurdistanissa. Kuiten uskon vakaasti, että kaikki kokemani on muokannut minusta juuri tälläisen itsenäisen vastarannan kiisken. Jaksan vieläkin uskoa itseeni ja tulevaisuuteeni.


Viimeisen puolen vuosikymmenen aikana olen päässyt tutustumaan perusteellisemmin nyky-Turkin elämään niin poliittiselta kuin arkisemmaltakin näkökannalta. Tiedän valinneeni erittäin herkän aihee kirjoitteluni kohteeksi, mutta valitettavasti jonkun on silti puhuttava tästä. Läntinen ja kaakkoinen Turkki eroavat toisistaan kuin yö ja päivä, mutta läntiseen maailman kaikkeuteen pyritään kuitenkin välittämää erittäin pitkälti vain sitä kullattua ulkokuortta. Mielestäni ulkomaalaiset, jotka ovat vain päässeet näkemään palasen tästä ,esimerkiksi Bodrumin tai Alanyan rannoilla, eivät voi väittää tuntevansa mitä turkkilaisuus on. Voisin kertoa lukuisia esimerkkejä tästä aiheesta, mutta vain kauhistuttaen kaikenmaailman aktivistit. En kuitenkaan missään vaiheessa pyri väittämään, että näkökantani olisi se ainoa ja oikea, joten mikäli ajatuksenne lähtevät loikkimaan omia teitään, pyydän teitä argumentoimaan ystävällisesti näkemiänne epäkohtia tai vain kertomaan oman mielipitenne tai kokemuksenne kyseisetä aiheesta. En pyri julistamaan jotain suurempaa totuutta, toivon vain teidän, arvoisat lukijani, että näkisitte myös asioiden toisen puolen. Turkissa on yhtämonta totuutta kuin asukastakin, ja asukkaita on nykyään jo lähes 80 miljoonaa. Juteltavaa ja kirjoitettavaa siis riittää kullekin halukkaalle.


Mikä sitten on Corduene. Corduene (tunnettu myös; Gorduene, Cordyene, Cardyene, Carduene, Gordyene, Gordyaea, Korduene, Korchayk, Gordian, hebreaksi: קרטיגיני) on valtakunta, joka on sijainnut Pohjois-Mesopotamiassa eli nykyisessä Kookkois-Turkissa ja sen lähialueilla. Tämän alueen rajaa Armenia ja muinainen Persia (nykyinen Iran), etelässä vuoristoalue ja pohjoisessa Van-järvi. Aikavälillä 189-90 eaa. alue on nauttinut itsenäisyydestään. Ennen ja jälkeen tämän ajan corduenelaiset - kurdit ovat olleet enemmän tai vähemmän sorrettu vähemmistö. Poliittisella saralla kurdien suurin saavutus nykymaailmassa on oma maakunta, Kurdistan, Pohjois-Irakissa.


Valitsin tämän nimen blogilleni osoittaakseni puoleni kurdikysymyksessä. Olisin voinut valita jonkin jyrkemmin kurdinimen, mutten halua kannattaa separaattisia kurdeja. Mielestäni tulevaisuus rauhaiselolle turkkilaisten ja kurdien välillä on löydettävä sopimuksin ei asein. Tässä kysymyksessä molemman osapuolet ovat tehneet, ja valitettavasti tulevat vielä tekemään, lukuisia virheitä. Toivon rauhaa Kurdistaniin.


Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Corduene
http://tripatlas.com/Corduene